You are here

Esseekilpailu

 

Elpo-kustannus järjestää essee-kilpailun, jossa kirjoittaja voi ottaa kantaa eettisyyden kehitykseen yhteiskunnassa ja kasvatuksessa. Esseen aihe on: Suomi eettisyyden kärjessä vuonna 2030? 

Kilpailun lähtökohtana on Suomen valtiojohdon vuoteen 2030 ulottuva tavoiteohjelma: Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko: kestävällä kasvulla hyvinvointia, (Valtioneuvoston julkaisusarja 18/2013). Selonteko on rakennettu oletukselle  taloudellisen kasvun välttämättömyydestä  ja toivottavuudesta. Selonteon utopiakuva  vuodelle 2030:

"Suomi on maailman kärkijoukossa uuden tiedon luomisessa ja soveltamisessa. Suomessa on maailman paras  koulutusjärjestelmä ja maailman paras toimintaympäristö edelläkävijäyrityksille."

Suomen tilalla utopiakuvassa voisi olla melkein mikä tahansa muu maailman valtio.

Ihmisen monipuolista kehitystä korostaneet pedagogiikan klassikot, kuten esim. Rousseau ja Pestalozzi, ovat paljolti unohtuneet. Selonteossa maailman parhaan koulutusjärjestelmän kriteerinä on ennen kaikkea kyky tuottaa osaajia yhteiskunnalle. Humaani, lasta kunnioittava kasvatuksellisuus on muuttunut opetusteknologiseksi tiedonsiirroksi.

Suomen Opettajien ammattiliiton puheenjohtaja Olli  Luukkainen toteaa väitöskirjassaan: tulevaisuuden opettaja on ”eettisesti näkemyksellinen ja aktiivinen yhteiskunnan kehittäjä”.

Miten eettinen näkemyksellisyys sopii pedagogiikan klassikoiden unohtamiseen ja opetusteknologiseen tiedonsiirtoon keskittyvään koulutusjärjestelmään?

Suomalainen kasvatustieteen professori Veli-Matti Värri näkee tulevaisuutemme näin:
Edessämme on ekologinen sivistysprojekti – halun hillitsemisen ja oikeuksien kohtuullistamisen aika”.

Ovatko ekologinen sivistysprojekti ja sen edellyttämä halun hillitseminen sekä tulevaisuusselonteon maailman paras koulutusjärjestelmä sovitettavissa yhteen?

Kilpailu on kaikille avoin, myös lapsille ja nuorille. Esseitä voi kirjoittaa myös koululuokissa, jolloin opettaja avaa teeman kullekin ikäluokalle sopivaksi. Korkeakouluopiskelijoista esim. kasvatustieteen, filosofian ja yhteiskuntatieteiden opiskelijat voivat peilata omia oppisisältöjään esseen teemaan.

Esseiden maksimipituus on  5 000 sanaa. Esseet on toimitettava Elpo-kustannukselle sähköpostin (info@elpokustannus.fi) pdf-liitetiedostona 30.6.2014 mennessä. Kirjoittajatiedot merkitään vain sähköpostiin, jotta liitteet voidaan toimittaa anonyyminä tuomarille. Lapset ja nuoret laittavat esseiden yhteyteen tiedon iästään.

Kilpailun tuomarina toimii fil.tri Kari Mäkilä.

Kilpailun palkintoina ovat Aleksanteri Ahola-Valon graafinen teos ”Tee minut kaltaisekseni maa,  alituisesti uudistuvaksi, alituisesti uutta luovaksi”, Ahola-Valon Koulupojan päiväkirja -sarja ja vuonna 2013 ilmestynyt kasvatusfilosofinen kirja Talouskasvun jälkeen. Filosofinen tarina ahneudesta ja kasvun mahdollisuudesta.

Parhaista esseistä on tarkoitus tehdä kirja, josta tehdään erillinen kustannussopimus.

Humaanin pedagogiikan yhdistys Suomessa ry  välittää tiedon kilpailusta myös ulkomaille. Ulkomailla tulevat kannanotot eettisyyden muutoksista tuovat moniäänisyyden tulevaan esseistä koostuaan kirjaan.

Eessekilpailun idea on esitetty EDUCA-messuilla 25.1.   http://youtu.be/bhfP4fSFEto.

30.6.2014 : Esssee-kilpailua ei onnistuttu saamaan kasvatusajattelijoiden tietoon, joten kilpailu jäi ajatuksen asteeelle.

Kilpailun tuomarin, fil.tri Kari Mäkilän kommentti:

Vahinko, että essee-kilpailu ei tuottanut satoa. Tarkoitus oli kuitenkin hyvä, Ali Aholan hengessä toteutettu, ja kunnioittaa hänen elämäntyötään ja muistoaan. Olen Koulupojan päiväkirjoja lukiessani hämmästellyt hänen syvällistä ajatteluaan. Koko Vyritsan miljöön ja aikakauden kuvaus on ainutlaatuinen historiallinen dokumentti. Kun ajattelee Alin lapsuusaikaa ja historian kulkua näinä satana vuotena, tuntuu, että Alia pohdituttaneet peruskysymykset ovat vieläkin paljolti ratkaisematta. Erityisesti olen ollut vaikuttunut nuoren Alin näkemyksestä, ettei työväenluokan vallankumous sinänsä ole ratkaisu Venäjän yhteiskunnan ongelmiin. Valitettavasti Venäjän vuosisatainen kysymys Tshto delat´? (Mitä tehdä?) on edelleenkin kipeän ajankohtainen.